Suunnitteluryhmän tavoitteet ja työn tärkeimmät tulokset

Kaavoitusta on perinteisesti ohjattu ylhäältä. Mutta maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132, § 5) sanotaan: seutukaavoituksen tavoitteena on lähtien interaktiivisesta suunnittelusta edistää…jne.” Interaktiivinen tarkoittaa, että suunnittelu lähtee ainakin kahdesta suunnasta, sekä ylhäältä että alhaalta.

Kun olemme Gumbostandissa ruohonjuuritalolla huomanneet kuinka vaikeaa seuraavan sukupolven on saada rakennuslupa vanhempiensa maille, heräsi kysymys, pitäisikö meidän tehdä asialle jotain? Sipoon saariston osayleiskaavoitus oli aloitettu, mutta tämä hyvin suuri tehtävä vienee monta, monta vuotta. Voimmeko odottaa niin kauan? Sitä paitsi Sipoossa säännöstellään rakennuslupia vuoden 1959 maanomistusolojen perusteella, mikä taitaa olla vanhentunut periaate josta pitäisi päästä eroon?
Ympäristösyyt, haisevat ojat, samea merivesi ja surkea juomavesi pakoittivat meidät rakentamaan alueelle kunnallistekniikan, joka mahdollisesti myös lisää rakentamispaineita. Minkälaisesta rakentamisesta on kyse?

On siis useita syitä siirtyä interaktiiviseen suunnitteluun. Näistä syistä perustimme vesi- ja viemäriosuuskunta GV Hydron yhteyteen suunnittelua varten pienen työryhmän elokuussa 2004. Asetimme tavoitteeksemme muun muassa

·  selvittää itsellemme mitä me haluamme, jotta meistä voisi tulla tasaveroinen
keskustelukumppani kunnalle,

·  raivata pois yllä mainitut epäkohdat,

·  pitkällä tähtäyksellä, yli sukupolvien, säilyttää kiinteistöjen ja ympäristön arvo,

·  ohjata rakentamista niin, että omistajat voivat asua kiinteistöissään, kuolemaansa saakka,
niin että ihmissuhteet, perhesiteet ja yhteenkuuluvuus säilytetään ja niitä vahvistetaan,

·  valvoa, että kylässa asuu kaikkien sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien edustajia,

·  vastustaa asuntojen käsittelyä sijoituskohteina, kuten nippuna osakkeita, joita ostetaan ja
myydään hinnannousun ja ansaintamahdollisuuksien mukaan.

Noin kahdeksan henkeä on osallistunut ryhmän kuukausittaisiin kokouksiin. Kutsut ja pöytäkirjat on jaettu niille 97:lle kiinteistönomistajalle, joilla on sähköpostiosoite, ja myös kunnan kaavoittajalle.

Ensimmäiseen tehtävään, selvittää itsellemme Gumbostrandin tulevaisuudenkuvan, tartuimme kahdella tavalla; osin tekemällä näkyväksi paikallisen rakennusperinteen jotta voimme sen perusteella miettiä tulevaa rakentamista ja osin kartoittamalla asukkaiden omaan kiinteistöön ja kylään liittyviä ongelmia ja toiveita.

Asutukseni historian kartoitus on onnistunut non 70 % osalta kiinteistöjä ja suureen kyselylomakkeeseen, joka lähetettiin 146:lle kiinteistölle, tuli vastaukset noin 46 %:lta.
Talojen valokuvaus on käynnissä ja kuvat esitellän näyttelyssä Hedåsenilla kuluvan kevään aikana. Osa taloista on rakennettu jo 1800-luvulla ja taloja on rakennettu joka vuosikymmenellä koko1900-luvun ajan. Paikallinen rakennusperinne (1 – 2 kerrosta, raaka-aineena puu, taitekatto, räystäät jne.) käy esiin kuvista.

Kyselyn tulokset paljastivat mm. seuraavaa:

·  Asukkaat olivat yhtä miltä niistä epäkohdista, joita työryhmä piti lähtökohtanaan.

·  Kevyen liikenteen väylän puuttuminen Gumbontieltä oli ylivoimaisesti eniten puhuttanut
epäkohta uuden Oy K. Harwall Ab:ltä pohjoiseen vievän tien tarpeen ohella sekä
ulkoiluväylien puute viereisiin kyliin

·  Suurin osa Gumbostrandin asutuksesta on ympärivuotista. Enemmistöä vahvistaa vielä se,
että useat asukkaat suunnittelevat uudisrakennusta tai luvan hankkimista vapaa-ajan
asunnon muuttamiseksi ympärivuotiseksi. Yhteensä 45 kiinteistöä ilmoittaa toiveen
rakentaa lisää, useimmat yhden tai kaksi asuintaloa, kaikki omaan tai perheen tarpeisiin.
Ainoastaan yksi (1) vastaaja kertoo aikeestaan myydä. Perhesiteiden merkitys käy esiin
myös siitä, lähes kaikki haluavat tulevaisuudessa luovuttaa kiinteistön seuraavalle
sukupolvelle.

·  Ilon aiheena nyt ja syynä kiinteistön säilyttämiseen olivat rauhallinen sijainti,
luonnonkauneus, puutarha, istutukset, viljelymaiden tuoma vaihtelu maisemaan ja
retkeilymaastojen läheisyys sekä hyvä infrastruktuuri.

·  Suuri paino pantiin myös sosiaalisille olosuhteille; kyläyhteisöllisyys, naapurisopu,
turvallisuus, ”kaikki tuntevat toisensa” asukkaiden sosiaalinen ja taloudellinen kirjo
sekä kaikkien ikäluokkien esiintyminen.

Tulevaisuuden Gumbostrand

Useimmat toivotuista yhteisistä tiloista tai asioista ovat jo olemassa: kauppa, kioski, postilaatikko, juhlahuoneisto, pallokenttä, leikkipaikka ja kokoontumishuoneisto. Monet näkevät suunnitteilla olevan monitoimitalon uutena ja ehkä parempana paikkana edellisille, Hedåsenin rinnalla.

Yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että tulevaisuuden lisärakentamisen tulee

·  tapahtua hitaasti,

·  säilyttää seudun maaseutuluonne,

·  pohjautua pientalorakentamiseen, ja

·  säilyttää kylän sosiaalinen sidonnaisuus

Osa ehdotuksista voidaan tiivistää ajatukseen, että kylän asutusta tiivistettäisiin aloittaen koulun ja palokunnantalon läheisyydestä sekä vyöhykkeinä nykyisten ja tulevien teiden varsilla. Malli tähän rakentamiseen voidaan hakea Tukholman saariston saaristokylistä ja etelä-Norjasta, mutta myös omasta perinteestämme ryhmittää kiinteistön rakennukset pihapiirin ympärille.

Yleisiä mietelmiä

Sekä lain määräykset että kaavoituksen käytäntö asettavat pääpainon alueen fyysisille ominaisuuksille, infrastruktuurille, liikenteelle, terveydelle, tonttikoolle jne., kun taas sosiaalisia näkökohtia painotetaan vähemmän, kuten kaupungissa tavataan tehdä. Kylän asukkaiden arvoissa näyttävät sosiaaliset asiat saavan enemmän painoa.

Uskomme suuntamme olevan oikea. Uskomme, että ainoastaan saamalla esiin oman käsityksemme tulevaisuudesta voimme osallistua positiivisesti yhteistyöhön kunnallisen kaavoitusmonopolin kanssa.


GT / 2006-04-10

 

Additional information