Tapahtunut


Vuosikokousta ei järjestetty vuosina 2008, 2009 ja 2010.


8.3.2011 järjestettiin varsinainen vuosikokous.

  • Vanhalle hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.
  • Tappio vudelta 2008 1 977,49 E, vuodelta 2009 405,14 E ja vuodelta 2010 3 002,31 siirretään voitto- ja tappiotilille.
  • Uudeksi hallitukseksi valittiin Jukka Jaatinen, Mikael Therman, Bengt Pihlström, Harry Martin, Ulrica Holmgren, John Hartwall, Thomas Lindqvist, Kenneth Martin ja Ros-Mari Backström.
  • Päätettiin että GV Hydro Osuuskunta jatkaa kaavoitushankkeen aktiivista ajamista.

28.3.2011

  • Hallitus valitsi Ulrica Holmgren puheenjohtajaksi, Thomas Lindqvist rahastonhoitajaksi sekä Gustav Tallqvist ulkopuoliseksi sihteeriksi.
  • Päätettiin pyytää Johan Pfeifer:ilta valistusta kaavoituskäytännöistä sekä avata yhteydenpito Sipoon kuntaan uuden kunnanjohtajan, Mikael Grannas:in kautta

27.4.2011 hallitus kuuli Johan Pfeifer:in esitelmän, katso liite Pfeifer.

JPf sanoi m.m.

  • Osuuskunnan teettämä Idéprojekt 15.4.2008 kelpaa työn jatkamisen perustaksi. Se on välttämätön riippumatta kenen toimesta ja milloin kaavoitustyötä jatketaan.
  • Käytännöllinen kevennys voisi olla lähteä liikkeelle pienestä osa-alueesta, ja jos se onnistuu toistaa homma toisella osa-alueella jne.

Toukokuussa 2011 John Hartwall isännöi Mikael Grannas:in tutustumiskäyntiä Gumbostrandissa.

Kesäkuussa 2011 Bo-Erik Ekström esitelmöi maankäyttösopimuksista, ks liite Ekström.

 

15.8.2011 hallituksen vieraina olivat Sipoon kunnan Mikael Grannas (kunnanjohtaja), Mikko Aho (kehtiysjohtaja) ja Pekka Söyrilä (mittaus- ja kiinteistöpäällikkö).

 

Hallitus esitti Johan Pfeifer:in avustuksella ajatuksemme miten Gumbostrand voisi kehittyä ja tiedustelimme löytyykö kunnan puolelta esteitä kaavoitusharrastuksemme jatkamiselle. Voisimmeko löytää menettelytapa joka olisi sopusoinnussa kunnan pyrkimymksien kanssa?

Kunnan edustajat suhatutuivat ystävällisesti esitykseemme ja saimme joukon kysymyksiä jatkotyöskentelyämme varten, mm

  • hankkeen mittakaava?
  • hankkeen aikataulu?
  • miten maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen?
  • kuka maksaa infran
  • hankkeen yhteensopivuus maakuntakaavan ja yleiskaavan kanssa?

17.10.2011 hallitus kutsui koulun lähiympäristön (Haapaniementien ja Konsulin tien välillä) maanomistajat keskustelutilaisuuteen Hedåsenilla jotta selviäisi miten maanomistajat suhatutuvat kaavoitushankkeeseen.

Harry Harkimo, Bo-Erik Ekström ja Johan Pfeifer toimivat alustajina. Koko esitys on PDF-muodossa liitteenä (111017 Markägarkvällen Fi).

Kaikki läsnäolijat äänestivät kaavoitushankkeen eteenpäin viemisen puolesta.

22.11.11 Kunnanhallitus on suostunut kuulemaan kaavoitushankkeemme esittelyn. Kylämme kunniaksi KH on luvannut silloin pitää varsinaisen kokouksensa Gumbostrand:issa.

 

22.11.2011 Kunnanhallitus (KH) kokoontui Gumbostrandissa, K.Hartwall OY:n Hönshuset:issa. Pj Ulrica Holmgren esitti Osuuskunnan hankkeen PowerPoint-muodossa, ks liite 120201 Tiedottaminen KH-lle. Johan Pfeifer täydensi esitystä PowerPoint-kuvasarjalla, ks 120131 J Pf bilder.

KH:n reaktio sisälsi sekä myönteisiä että neutraaleja kommentteja. Kehitysjohtaja esitti epävarmuutta siitä, onko Osuuskunnan hanke sovitettavissa kunnan muuhun kaavoitukseen. KH kehoitti Osuskuntaa jättämään KH:lle kirjallisen aloitteen asiasta.

Vuoden 2011 ja vuoden 2012 tammikuun aikana Hallitus on parantanut lobbausaineistoa, organisoinut tiedottamisen KH:lle, sekä valmistellut KH:lle jätettävän kirjallisen aloitteen. Ensimmäisenä askeleena pj Ulrica Holmgren on 30.1.2012 neuvotellut kunnanjohtajan Mikael Grannas:in kanssa

8.2.2012 Osuuskunnan aloite lähetettiin Sipoon Kunnanhallitukselle. Ks 120205_Aloite_KH-lle.

20.6.12 tapasivat  Ulrica Holmgren  och Johan Pfeifer (GV Hydro Osuuskunta) ja Matti Kanerva och Kaisa Yli-Jama (Sipoon kunnan kaavoitusosasto) keskustelemaan aloitteestamme (ks yllä 8.2.2012).  Kaavoittajat näkivät edessään monta ongelmaa, mm maakuntakaava, rannikon ja saariston osayleiskaava, strategisen osayleiskaavan puuttuminen sekä kaavoitusosaston ylikuormitus.  Valtuustoaloite 7.5.12 velvoitti neuvotteluihin ELY-keskuksen kanssa emätilaperiaatteen soveltamisesta (ks liite 1).  Näiden neuvotteluiden tulokseen saattoi sisältyä mahdollisuus käyttää GV Hydro Osuuskunnan aloitetta koehankkeena.   


Vuoden 2012 loppukesän ja syksyn aikana Ulrica Holmgren ja Johan Pfeifer yrittivät jatkaa keskusteluja Matti Kanervan kanssa, kuitenkaan onnistumatta. 


7.11.2012 aloitteemme oli kaavoitusjaoston käsiteltävänä
Esittelijän vastineeseen  (alla) Petri Haikonen (YSI) esitti lisäyksen (aleviivattu). 
Kunta on kuitenkin valtuustoaloitteen perusteella käynnistämässä neuvottelut viranomaistahojen kanssa mitoitusohjeena käytettävän kantatilaperiaatteen uudelleensoveltamisesta kyläalueilla.  Neuvottelujen tuloksesta riippuu, voidaanko alueelle laatia kyläosayleiskaava, jossa sovelletaan tiheämpää mitoitusta kyläalueille. Siltä varalta että mainitut neuvottelut johtavat myönteiseen tulokseen, hanke otetaan laadittavaan kaavoitusohjelmaan esim. koehankkeena.
Tähän vastasi esittelijä Söyrilä myönteisesti, mutta jaoston jäsenet HA (SDP) ja Chr.L. (RKP) painottivat että kaikkien kylien on oltava samalla lähtöviivalla. 

Aloitettamme ei otettu Kaavoitusohjelmaan  2013-2016.


27.11.2012 aloitteemme oli esillä Kunnanhallituksen kokouksessa.  Pöytäkirja kertoo: 

KAAVJAOS § 97 Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen 07.11.2012
Valmistelija/Beredare: maankäyttöpäällikkö/markanvändningschef
Matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi

Vuoden 2012 aikana on kaavoitustoimeen saapunut seuraavat
kaavoitus- ja kaavamuutosaloitteet.

1. GV-Hydro Ok, psta Ulrica Holmgren, Thomas Lindqvist
GV-Hydro Osuuskunta hakee asemakaavoituksen käynnistämistä
Gumbostrandin kylän alueelle. Osuuskunta on laatinut hankkeen
pohjaksi periaatteellisia luonnoksia. Hakijan mukaan Sipoon
lounaisosan ja Gumbostrandin alueen sijainti on sellainen, että
alueen voimakkaampi rakentaminen lähivuosikymmeninä on
vääjäämätöntä. Osuuskunta toivoo, että alueen asemakaavoitus
saaristokyläperiaatteiden mukaisesti tarjoaa Sipoon kunnalle
mahdollisuuden kehittyä ilman, että kunnalle aiheutuu
lisäkustannuksia.
Vastine:
Alueella on voimassa Sipoon kunnan yleiskaava 2025, jossa se on
merkitty kyläalueeksi AT. Kyläaluemerkinnällä varustetuille alueille
on yleiskaavassa määritelty rakentamisen enimmäismitoitusohjeet.
Saariston ja rannikon osayleiskaavassa alueelle ei ole muodostettu
kovinkaan montaa uutta rakennuspaikkaa. Kyseessä olevia
AT-alueita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Mikäli ne otettaisiin
asemakaavoituksen piiriin, tulisi ensin laatia strateginen
osayleiskaava. Tätä ei olla kunnassa suunnittelemassa, koska
Eriksnäsin, Majvikin ja Talman strategiset osayleiskaavat vievät
kunnan suunnitteluresurssit täysin.
Kunta on kuitenkin valtuustoaloitteen perusteella käynnistämässä
neuvottelut viranomaistahojen kanssa mitoitusohjeena käytettävän
kantatilaperiaatteen uudelleensoveltamisesta kyläalueilla.
Neuvottelujen tuloksesta riippuu, voidaanko alueelle laatia
kyläosayleiskaava, jossa sovelletaan tiheämpää mitoitusta
kyläalueille. Siltä varalta että mainitut neuvottelut johtavat
myönteiseen tulokseen, päätetään alueiden kaavoituksesta erikseen.

KH § 301 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 27.11.2012
Kunn.joht:n ehdotus
Kunnanhallitus hyväksyy kaavoitusjaoston ehdotuksen.
Kd:s förslag
Kommunstyrelsen godkänner planläggningssektionens förslag.

Eero Seppänen ehdotti, että aloitteen 1 vastineen viimeinen virke
muutetaan muotoon: Siltä varalta, että mainitut neuvottelut eivät
johda tulokseen, aloitetaan neuvottelut GV-Hydro Osuuskunnan
kanssa. Clara Lindqvist kannatti Seppäsen ehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli
äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän
ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Eero Seppäsen ehdotusta
kannattavat äänestävät ”ei”. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Kädennostoäänestyksessä annettiin 8 "jaa"-ääntä (Oksanen,
Blomberg, Hallikainen, Lindqvist K., Kuntsi, Vestman, Saarnio ja
Wiik) ja 2 "ei"-ääntä (Seppänen ja Lindqvist C.). Yksi jäsen, Janica
Sundbäck, pidättyi äänestämästä.

Eero Seppänen föreslog att sista meningen i bemötandet av initiativ
1 ändras att lyda på följande sätt: Ifall att ovan nämnda förhandlingar
inte leder till resultat, påbörjas förhandlingar med GV-Hydro
Andelslag. Clara Lindqvist understödde Seppänens förslag.
Ordföranden konstaterade att två förslag förelåg och att omröstning
därför var påkallad. Han föreslog följande omröstningsförfarande:
"ja" röstar de som understöder föredragandens förslag och "nej" de
som understöder Eero Seppänens förslag. Förslaget godkändes
enhälligt.
Vid omröstning genom handuppräckning gavs 8 "ja"-röster
(Oksanen, Blomberg, Hallikainen, Lindqvist K., Kuntsi, Vestman,
Saarnio och Wiik) och 2 "nej"-röster (Seppänen och Lindqvist C.). En
ledamot, Janica Sundbäck, nedlade sin röst.
Päätös
Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli äänin 8–2 yhden
äänestäessä tyhjää päättänyt hyväksyä esittelijän ehdotuksen.
Beslut
Ordföranden konstaterade att kommunstyrelsen med rösterna 8 mot
2, en nedlagd röst, beslutat godkänna föredragandens förslag.

Liite 1
Valtuustoaloite
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (13.11.2008) edellyttää mm. seuraavaa:
•    yhtenevä yhdyskuntarakenne
•    olemassa olevan rakennuskannan hyväksikäyttö ja tiivistäminen.
•    tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen.
•    julkisen liikenteen mahdollistaminen = yksityisautoilun vähentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) §39 luettelee yleiskaavaan asetettavat vaatimukset
•    yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
•    olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
•    asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
•    mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
•    mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
•    kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
•    ympäristöhaittojen vähentäminen;
•    rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
•    virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Emätilaperiaate perustuu vuoden 1959 maanomistusoloihin ja hajoittaa satunnaisesti rakentamista. Se on täten järjestelmällinen este yllä lueteltujen vaatimusten täyttymiselle ja sen vaikutuksesta johtuen yksikään yllä luetelluista vaatimuksista ei voi toteutua.    

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät siksi, että
Kunnanhallitus aloittaa välittömästi neuvottelut Ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen kanssa tavoitteena minimoida tai eliminoida emätilaperiaatteen tavanomaisen soveltamisen aiheuttamat haittavaikutukset niin, että todellinen Sipoon kylien tiivistäminen kävisi mahdolliseksi lain ja asetusten mukaisesti. Haluamme tämän vuoden aikana konkreettisen vastauksen siihen mitä periaatteita tulisi soveltaa, jotta lain vaatimukset täyttyvät ja voiko näitä periaatteita soveltaa suoraan kyläosayleiskaavaan eikä vain asemakaavaan.

Sipoossa 7.5.2012


 

 

Additional information